Islam ja muslimit Suomessa

Islam ja muslimit Suomessa

Islam Suomessa

Islam on yksi Suomen vähemmistöuskonnoista. Muslimeja on asunut Suomessa pysyvästi 1800-luvulta lähtien. Nykyisin muslimeita asuu arvioilta yli 40 000 henkilöä.

Sisällysluettelo

* 1 Yleistä

* 2 Historia

* 3 Uskonnolliset yhdyskunnat

* 4 Arvio muslimien määrästä

* 5 Islamilainen laki ja Suomen laki

* 6 Katso myös

* 7 Lähteet

o 7.1 Viitteet

* 8 Aiheesta muualla

Yleistä

Perinteisesti muslimit on Suomessa nähty kulttuurisena tai kansallisena ryhmänä. Viime vuosina julkisessa keskustelussa on korostettu muslimien uskontoa ja samalla monikulttuurisuus on joutunut arvostelun kohteeksi. Tämä on yksinkertaistava ja uskonnollistava puhetapa. Myös monet islamilaiset liikkeet ja järjestöt korostavat uskonnollistavaa käsitystä muslimien yhtenäisyydestä.[1]

Viime vuosikymmeninä maahanmuutto Eurooppaan ja Suomeen on lisääntynyt. Perinteisesti Suomesta on lähdetty siirtolaiseksi muihin maihin, mutta 1980-luvulta lähtien maahanmuutto on ollut maastamuuttoa suurempaa. Vielä 1990-luvun alussa Suomessa asui muutama tuhat muslimia, mutta nykyään heitä on arviolta yli 40 000 henkilöä.[2]

1980-luvun alussa Suomessa toimi vain yksi tataarien perustama islamilainen yhdyskunta,[2] kun vuonna 2009 erilaisia rekisteröityjä uskonnollisia yhdyskuntia löytyi Patentti- ja rekisterihallituksen Yhdistysnetti-palvelusta yhteensä 27 kappaletta[3]. Viime vuosikymmeninä muslimeja on muuttanut Lähi-idästä, Afrikasta ja Aasiasta.[2]

Enemmistö muslimeista asuu Uudellamaalla. Yleisestikin maahanmuuttajista 47 prosenttia asuu Uudellamaalla. Erityisesti afrikkalaisperäiset henkilöt asuvat pääkaupunkiseudulla. Muita merkittäviä keskuksia ovat Turku ja Tampere.[4]

Historia

Venäjän tsaarin palveluksessa olevia tataareja kävi Suomessa sotaretkillä pitkän vihan aikana. Autonomisen Suomen venäläisissä varuskunnissa palveli myös muslimeita, jotka jäivät palveluksensa jälkeen maahan. Kansalaisuuden he saivat vasta Suomen itsenäisyyden myötä vuonna 1920.[5]

Perimätiedon mukaan ensimmäinen tataarikauppias saapui Suomeen vuonna 1868. Aluksi tataarit asuivat pääosin Venäjällä ja tekivät Suomeen vain kauppamatkoja. Mutta ajan myötä heitä jäi asumaan pysyvästi Suomeen – erityisesti volgantataareihin lukeutuvia mišäärejä.[5] Helsingissä toimi jo 1800-luvun puolivälissä imaami, joka huolehti Viaporin muslimisotilaista. Hietaniemen hautausmaan islamilainen hautausmaa vihittiin käyttöön vuonna 1871. Myös Viipurissa oli islamilainen hautausmaa ja Terijoella rukoushuone. Myös Kotkassa ja Kuopiossa oli tataarivähemmistö. Turun islamilainen hautamaa otettiin käyttöön vuonna 1912.[5]

Uskonnollista toimintaa Helsingin muslimit harjoittivat aluksi hyväntekeväisyysyhdistyksen muodossa vuonna 1915. Sen työtä jatkoi Suomen Islam-Seurakunta (Finlandiya Islam Cemaati), joka perustettiin vuonna 1925. Järjestöön ei ole otettu myöhemmin jäseneksi muita kuin tataareja. Venäjän vallankumouksen myötä Suomeen saapui tataarisiirtolaisia, mutta muuttovirta tyrehtyi 1920-luvulla ja viimeiset tataarit tulivat rajan yli vuonna 1930. Sotien aikana armeijassa palveli 76 muslimia, joista 14 kaatui.[5]

Seuraavan kerran Suomeen saapui muita muslimeita kuin tataareja vasta 1960-luvulla.[5] Suomen Islamilainen Yhdyskunta perustettiin 1987. Seurakuntaan saavat liittyä kaikki muslimit. Jäseniä sillä on noin 650[6]. Erityisesti 1990- ja 2000-luvulla on Suomeen muuttanut lisää muslimeja.[7]. Nykyinen arvio muslimeista on yli 40 000 henkilöä. Suurimmat muslimiryhmät Suomessa ovat somalit ja arabit.

Uskonnolliset yhdyskunnat

Suomessa toimii useita toisistaan riippumattomia islamilaisia uskonnollisia yhdyskuntia. Niistä vanhin on Suomen Islam-seurakunta, joka perustettiin vuonna 1925. Vuoteen 1963 saakka sen nimi oli Suomen muhamettilainen seurakunta. Sillä on noin 700 jäsentä, jotka kaikki ovat tataareja, sillä muita kansallisuuksia ei oteta jäseniksi. Yhteisöllä on moskeijat Helsingissä, Tampereella ja Lahdessa sekä oma palkattu imaami.

Suomen Islamilainen Yhdyskunta on perustettu vuonna 1987, ja se on Suomen suurin maahanmuuttajamuslimien yhdyskunta. Sillä on virallisesti noin 500 jäsentä, mutta sen toimintaan osallistuu noin tuhat henkeä, etupäässä arabeja mutta myös suomalaisia käännynnäisiä. Yhdyskunnalla on moskeija Helsingissä, ja se ylläpitää koraanikoulua ja antaa arabian ja somalin kielen opetusta.

Helsingissä toimii myös 1990-luvulla perustettu Helsinki Islam Keskus (Helsinki Islamic Center), jolla on yli 1 500 jäsentä, sekä vuonna 1997 perustettu Suomen Islam-keskus, jonka noin 200 jäsentä ovat aasialaisia siirtolaisia. Lisäksi pääkaupunkiseudulla toimii ainakin viisi muutakin islamilaista yhdyskuntaa, joilla on oma moskeijansa. Suomessa toimii myös rekisteröimättömiä islamilaisia yhdyskuntia.[7].

Suomessa toimii varsinaisia moskeijayhteisöjä noin 40, joista Helsingissä toimii kymmenen (2008). Useimmat moskeijat toimivat monikielisinä, mutta hallitsevina kielinä ovat englanti ja yhä kasvavissa määrin suomi. Uskonnollisissa toimituksissa kielenä toimii arabia. Tarkkaa tietoa kävijöiden aktiivisuudesta ei ole, mutta eurooppalaiset tutkimukset viittavat vähemmistöön.[8]

Arvio muslimien määrästä

Kysymys kuinka monta muslimia Suomessa asuu on ongelmallinen. Ensinnäkin kaikki muslimit eivät ole liittyneet uskonnollisiin yhdyskuntiin ja osa niistä on rekisteröitynyt tavalliseksi yhdistykseksi. Arviolta 10–15 prosenttia muslimeista kuuluu johonkin uskonnolliseen yhdyskuntaan.[4]

Toiseksi muslimien määrästä eri maahanmuuttajaryhmissä ei ole kyselytutkimuksia (2008). Poikkeuksena tästä ovat Suomen somalit. Muslimienemmistöisestä maasta tulevat henkilöt saattavat olla myös muiden uskontojen edustajia, kuten kristittyjä.[4] Tutkija Tuomas Martikainen arvioi vuoden 2006 muslimien määrän olevan 40 000 henkilöä (Taulukko 1).[4]

Taulukko 1: Arvio muslimien määrästä Suomessa vuonna 2006[4]

Muslimiryhmä         Matala arvio            Korkea arvio

Tataarit                        665                             665

Käännynnäiset          800                             1 000

Maahanmuuttajat (1. sukupolvi) 27 000    27 000

Maahanmuuttajien lapset (2. sukupolvi) 9 000          13 000

YHTEENSÄ               37 465                           41 665

Islamilainen laki ja Suomen laki

Islamilaisessa arvomaailmassa vaikuttaa uskonnollinen laki eli šaria. Sen piiriin kuuluvat siviili- ja rikosoikeuden lisäksi rituaalipuhtauteen ja yleiseen moraaliin liittyviä kysymyksiä. Monet säädöksistä ovat yksityisasioita, jotka eivät liity maalliseen lainsäädäntöön ja eivätkä ole ristiriidassa sen kanssa. Suurimmat jännitteet islamin lain ja maallisen lain välillä syntyvät perintö- ja perheoikeudessa.[9]

Kristiina Kouros tutki vuonna 2007 islamilaisen perhelainsäädännön ja Suomen lain suhdetta haastattelemalla 75 muslimitaustaista henkilöä. Ääripäissä olivat islamilaisen lain ”puhtaat kannattajat”, joita oli yksi prosentti. Vastaavasti toisessa päässä ”puhtaita kieltäjiä” oli 20 prosenttia. Yleisesti ottaen muslimi-identiteetistä haluttiin pitää kiinni, mutta käytännön ratkaisuissa toimii Suomen lainsäädäntö.[10]

Toinen huomio tutkimuksessa oli, että sekä šaria että Suomen lainsäädäntö tunnettiin varsin heikosti. Tutkimuksen väite, että islamilainen perhelainsäädäntö muodostaa muslimin identiteetin kovan ytimen, ei saanut tukea vastaajilta. Vastauksissa oli viitteitä euroislamilaisesta ajattelutavasta, jossa halutaan olla muslimeja, mutta hyväksytään asuinmaan arvot ja tavat. Tämä ei välttämättä ollut helppoa usealle vastaajalle.[10]

Katso myös

* Suomen islamilainen puolue

* Suomen tataarit

* Suomen somalit

Lähteet

* Allahwerdi, Helena & Hallenberg, Helena (toim.): Islamin porteilla. 2. painos (1. painos 1992). Helsinki: Tammi, 2002. ISBN 951-31-2427-4.

* Hämeen-Anttila, Jaakko: Islamin käsikirja. Helsingissä: Otava, 2004. ISBN 951-1-18669-8.

* Juntunen, Marko & Martikainen, Tuomas & Sakaranaho, Tuula (toim.): Islam Suomessa: Muslimit arjessa, mediassa ja yhteiskunnassa. Tietolipas 223. Helsinki: Suomen Kirjallisuuden Seura, 2008. ISBN 978-952-222-027-1.

Viitteet

1. ↑ Juntunen, Martikainen & Sakaranaho 2008, s. 66–68.

2. ↑ 2,0 2,1 2,2 Juntunen, Martikainen & Sakaranaho 2008, s. 24–28.

3. ↑ Patentti- ja rekisterihallitus: Yhdistysnetti (hakusanat islam* ja muslim*) 11.1.2009

4. ↑ 4,0 4,1 4,2 4,3 4,4 Juntunen, Martikainen & Sakaranaho 2008, s. 71–73.

5. ↑ 5,0 5,1 5,2 5,3 5,4 Allahwerdi & Hallenberg, s. 225–229

6. ↑ http://www.rabita.fi/ Suomen Islamilainen Yhdyskunta

7. ↑ 7,0 7,1 http://www.logosmedia.fi/artikkeliarkisto/islamsuomessa.html

Suomalainen islam syntyy pikku hiljaa

8. ↑ Juntunen, Martikainen & Sakaranaho 2008, s. 74–76.

9. ↑ Hämeen-Anttila 2004, s. 163–167.

10. ↑ 10,0 10,1 Juntunen, Martikainen & Sakaranaho 2008, s. 182–197.

Aiheesta muualla

* Suomen Islamilainen Yhdyskunta

* Suomen Islamilainen Neuvosto

* Islamin tieto ja dialogi ry

* Suomen yritysopas: Suomen Islam-Seurakunta

* Islamin Aika Ry

* Helsinki Islam Keskus

* Islam-opas: suomalaisten muslimien kokoama sivusto

* Moskeijoita Suomessa (kartta)

* Resalat Islamilainen Yhdyskunta Suomen Ähl-e Beit

Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Islam_Suomessa#cite_ref-islamsuomessa2_3-0

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Avainsanapilvi

%d bloggers like this: